Yleinen

Blogi: Kinkytietoinen seksuaalineuvoja – työkaluja seksologian ammattilaiselle

Tämä blogitestin on kirjoittanut Tiina Manninen, joka on tehnyt seksuaalineuvojakoulutuksen lopputyönsä kinkytietoisesta seksuaalineuvonnasta.

_________________________________________________________

Kinky on sateenvarjokäsite, joka kuvaa normatiivisen seksuaalisuuden ympärille miellettyjä seksuaalisuuksia ja mieltymyksiä. Kinkyllä viitataan usein sadomasokismiin (SM / BDSM), jolla tarkoitetaan kipuun, vallankäyttöön ja rajoittamiseen liittyvää toimintaa. Kinkyyn liitetään myös ekshibitionismi, voyerismi, iällä leikitteleminen ja fetisismi. Seksuaalisuuden lisäksi käsitteellä voidaan viitata mieltymyksiin, identiteettiin, elämäntapaan, työhön, ihmissuhteeseen, harrastukseen, ilmiöön, osakulttuureihin tai yhteisöihin.

Kinkyyn liitetään edelleen vanhentuneen ja patologisoivan tutkimustiedon tuottamia ennakkoluuloja ja leimoja, jotka jatkuvasti kasvava seksologinen tutkimus on osoittanut aiheettomiksi. Ennakkoluulot voivat heijastua asennoitumisessa kinkyä kohtaan, ja tulla esiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyssä kinkyksi identifioituvien tai kinkyjä mieltymyksiä omaavien asiakkaiden kanssa. Aiemmin opittu tieto ja ennakkoluulot voivat myös herättää epävarmuutta siitä, kuinka erottaa hyvinvoiva seksuaalisuus mahdollisesta hyvinvointia heikentävästä toiminnasta. 

Käsittelin seksuaalineuvojaopintojeni syventävässä työssä kinkyn seksuaalisuuden ulottuvuuksia ja millaisia piirteitä aiheeseen voi liittyä seksuaalineuvonnan näkökulmasta. Kinkystä puhuttaessa ammattilaisia on tutkimusten mukaan mietityttänyt kinkyn toiminnan erottaminen asiakasta vahingoittavasta toiminnasta. Työni tavoitteena olikin vastata tähän tarpeeseen, purkaa virheellisiä ennakkoluuloja ja löytää työvälineitä hyvinvointia mahdollisesti heikentävän toiminnan erottamiseen suostumuksellisesta ja turvallisesta toiminnasta. 

Millainen on kinkytietoinen ammattilainen?

Seksuaalisuudesta keskusteltaessa käymme aina samanaikaisesti keskustelua arvojemme, asenteidemme ja oletustemme kanssa, joiden kohtaaminen ja tiedostaminen mahdollistaa yhdenvertaisen ja arvostavan asiakaskohtaamisen. Tutkimuksissa myös kinkytietoisen osaamisen kulmakiviksi nostettiin ammattilaisen henkilökohtaisten asenteiden, tuntemusten ja oman osaamisen (SAR) sekä omien lähtökohtien kriittinen tarkastelu. Henkilökohtaisen tarkastelun lisäksi ymmärrys seksuaalisuuden ja identiteettien moninaisuudesta sekä identiteettien sosiaalisesta vaikutuksesta voi tukea asiakkaan kohtaamista ja tämän tilanteen ymmärtämistä. 

Tutkimuksissa tuotiin esiin luvan antamisen ja normalisoinnin merkitys, jolloin ammattilainen on suhtautumisessaan kannustava ja myönteinen, eikä tuomitse tai patologisoi asiakkaan mieltymyksiä. Asiakkaat olivat toivoneet ammattilaisilta kiinnostusta, avoimuutta ja myönteistä suhtautumista aihetta kohtaan sekä halua oppia lisää esiin tuodusta asiasta. Ammattilaisilta toivottiin ymmärrystä kinkyn toiminnan fyysisen, psyykkisen ja emotionaalisen turvallisuuden ja suostumuksellisuuden huomioivista SSC- / RACK-periaatteista (Safe, Sane, Consensual / Risk-Aware Consensual Kink) sekä kannustavaa asennetta kinkyä kohtaan. Neuvontaan tulemisen syynä voi kuitenkin olla mikä tahansa seksuaalisuuteen liittyvä asia, jolla on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Asiakkaat olivatkin kokeneet hyödylliseksi, kun käynnillä ei keskitytty kinkyyn seksuaalisuuteen, ellei asiakas kokenut siihen liittyviä asioita käynnin kannalta keskeisiksi. 

Millaisia asioita seksuaalineuvoja voi huomioida?

Neuvontaan tullessaan asiakas voi kaivata tilaa keskustella omasta seksuaalisuudestaan sekä tietoa aiheeseen liittyvistä asioista. Neuvojan antaessa asiakkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi turvallisessa ympäristössä, hän voi tukea ja kannustaa asiakasta omannäköisen seksuaalisuuden toteuttamiseen. Aiheeseen ja yhteisöihin vasta tutustuva asiakas voi kaivata tietoa esimerkiksi yhteisöistä ja omien mieltymysten yleisyydestä. Neuvojalla onkin mahdollisuus antaa asiakkaalle tietoa tämän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ja pysähtyä asiakkaan kysymysten äärelle. Asiakkaan kanssa voidaan kartoittaa tämän tietämystä erilaisista toimintatavoista ja niiden toteuttamisesta sekä vaikutuksista asiakkaan hyvinvointiin. Moninaisemman porno- ja mediakuvaston lisääntyessä neuvoja voi myös lainata seksuaalikasvattajan saappaita ja tuoda asiallista tietoa sellaisen kuvaston rinnalle, joka voi jättää huomioimatta keskeisiä asioita turvallisuudesta, neuvottelusta ja suostumuksesta. 

Kinkyyn seksuaalisuuteen voi liittyä myös kipeitä tunteita ja kokemuksia: häpeää, stigmatisointia tai sisäistettyä kinkofobiaa, jotka voivat tuottaa vähemmistöstressin kokemusta ja heikentää asiakkaan hyvinvointia. Asiakas voi myös kokea tarvetta peitellä omaa seksuaalisuuttaan (olla kaapissa), joka voi aiheuttaa huolta, stressiä tai pelkoa paljastumisesta. Yhtenä tärkeänä teemana kirjallisuudessa nostettiin esiin kinky-yhteisöt, joihin kuuluminen tai joiden ulkopuolella oleminen voi myös herättää kysymyksiä ja erilaisia tunteita. Yhteisöihin liittymiseen tai löytämiseen voi liittyä erilaisia haasteita esimerkiksi queeriksi identifioituvilla tai vamman kanssa elävillä henkilöillä. Näiden mietteiden äärellä neuvoja voi olla kanssakulkijana ja asiakkaan tukena, pohtien yhdessä erilaisia mahdollisuuksia tilanteeseen. 

Asiakkaan huolen tai haasteen liittyessä kinkyyn seksuaalisuuteen voidaan tarkastella, mitä kinky merkitsee asiakkaalle tämän elämässä, identiteetissä, ihmissuhteissa, arjessa ja hyvinvoinnissa, ja kuinka asiakas pääsee toteuttamaan omaa seksuaalisuuttaan arjessaan. Asiakkaiden ja yhteisön joukossa voi esiintyä hyvinvointiin vaikuttavaa traumataustaa, ihmissuhdehaasteita tai mielenterveyden häiriöitä muiden ihmisryhmien tavoin, mutta tämän ei nähdä olevan este kinkyn seksuaalisuuden toteuttamiselle, kun toiminnan osapuolet ovat tietoisia asiasta. Seksuaalisuuden toteuttaminen voi olla myös merkittävä voimavara näissä tilanteissa. Jos asiakas kuitenkin kokee seksuaalisuuden toteuttamisen heikentävän omaa tai toisen hyvinvointia, voidaan esimerkiksi pohtia, millaisiin tarpeisiin toiminta pyrkii vastaamaan, liittyykö seksuaalisuuden toteuttamiseen pakonomaisia piirteitä tai liittyykö siihen mahdollisia arvoristiriitoja. Haastavaa tilannetta voidaan tarkastella myös suostumuksen näkökulmasta: miten suostumuksen ilmaiseminen onnistuu tai pystyykö henkilö ilmaisemaan sen luotettavasti? Tilanteisiin tai ihmissuhteisiin voi myös liittyä piittaamattomuutta suostumuksesta, henkisestä, emotionaalisesta tai fyysisestä turvallisuudesta ja toisen kunnioittamisesta, joka voi heijastua asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kirjallisuuden antamista tulokulmista ja ohjenuorista huolimatta jokainen asiakas ansaitsee tulla kohdatuksi itsenään, yksilöllisistä tarpeistaan ja omasta tilanteestaan käsin. 

Teksti pohjautuu seksuaalineuvojaopintojeni esseeseen Kinky seksuaalisuus ja kinkytietoinen seksuaalineuvonta. Herättikö kirjoitus kysymyksiä tai mietityttikö joku näkökulma? Otan mielelläni vastaan palautetta ja kysymyksiä osoitteeseen seksuaalineuvojatm@gmail.com.

Ahtola, A. Forsström, T. Paalanen, T. 2019. Nautinnon aika. Sexpon seksuaalipoliittinen ohjelma. Riika: Into kustannus Oy.

Dunkley C., Brotto, L. 2018. Clinical Considerations in treating BDSM practitioners. Journal of Sex & Marital Therapy 2018, Vol 0, No O, 1-12.

Easton, D. 2010. Cultural Competence with BDSM lifestyles. Teoksessa ed by: Moon, L. Counselling Ideologies – Queer challenges to heteronormativity. 2010. s. 219-231. London, UK, Routledge. 

Jozifkova, E. 2013. Consensual sadomasochistic sex (BDSM): The roots, the risks, and the distinctions between BDSM and violence. Current Psychiatry Reports,15(9),1–8.doi:10.1007/s11920-013-0392-1

Kleinplatz, P., Moser, C. 2007. Is SM pathological? Teoksessa: Langridge, D., Barker, M-J. 2007. Safe, Sane, Consensual. Contemporary perspectives on sadomasochism. s. 61-68. New York: Palgrave, McMillan. 

Matheson, K., Cross, P. 2006. Understanding sadomasochism – An empirical experimentation of four perspectives. Journal of Homosexuality 50(2- 

3):133-66

Moser, C. 2006. Demystifying alternative sexual behaviors. Sexuality, Reproduction and Menopause, 4(2), 86–90. 

Newmahr, S. 2011. Playing on the Edge. Sadomasochism, risk and intimacy. United States of America: Indiana University Press.

Nichols, M. 2006. Psychotherapeutic Issues with “Kinky” Clients, Journal of Homosexuality, 50:2-3, 281-300.

Paasonen, S. 2018. Many Splendored Things. London. Goldsmith Press.

Pillai-Friedman, S., Pollitt, J.L., Castaldo, A. 2015. Becoming kink-aware – a necessity for sexuality professionals. Sexual and Relationship Therapy, 2015 Vol. 30, No. 2, 196-210.

Pohtinen, J. 2012. Ei yhtä arkista kuin maksalaatikko – Kinky seksuaalisuus ja arki. Kansantieteen Pro Gradu. Turun yliopisto: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. 

Shahbaz, C., Chirinos, P. 2016. Becoming a Kink Aware Therapist. New York: Routledge; 1 edition. 

Silva, A. 2015. Through pain, more gain? A survey into the psychosocial benefits of sadomasochism. Master’s thesis. Department of Psychology – Faculty of Social Sciences. University of Oslo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s